Vaikka niin voisi luulla, kun pitkiin aikoihin en ole saanut sanan sanaa itsestäni tänne blogiin irti. Mutta ei edes taivas ole tipahtanut niskaan ja vielä jokunen ajatuksen tynkä liikkuu aivolohkoissa, joten eiköhän naputella muutama rivi...

Maalaaminen on päässyt harrastuksistani jotenkin niskan päälle - siis lähinnä taulujen, ei seinien. Ei kuitenkaan naamataulun, jolle ei kai  enää mitään olekaan tehtävissä. No, tuoleja ja pikkukaappeja olen kyllä innolla  maalannut täyteen kaikenlaisia kuvioita niin, että se meinasi ihan viedä mukanaan ja aloin nähdä joka puolella vain mahdollisia koristeltavia huonekaluja. Enkä tyytynyt täyttämään vain omaa huusholliani luomuksillani ja maalin katkulla, vaan aloin himoita muidenkin maalin tarpeessa olevia huonekaluja. Joitakin himoitsemiani kohteita jopa toteutin, maltoin onneksi kuitenkin  kysyä siihen luvan...

Tällä hetkellä tuo intohimo  on latentissa vaiheessa, mutta jotenkin tiedän, että se palaa... Työhuoneeni onkin kuin jokin ovela pyydys. En millään pääse sen ohi käymättä jotain keskeneräistä työtä  edes nykäisemässä. Ja keskeneräisiä töitähän siellä lojuu lattiasta lähtien kattoon asti. Silloin tällöin nuo keskeneräiset tekeleet kyllästyvät työhuoneeni sotkuihin ja lähtevät vaeltamaan täyttäen lopulta koko kotini. Niitä on makuuhuoneessa sängyn päällä, olohuoneessa pitkin sohvia ja lattioita, hyvä jos telkkari niiden  seasta löytyy. Keittiön pöydän ne ovat valloittaneet ja eteisen lattia on niiden peitossa. Niinpä luulisi, että  työhuone olisi nyt vähän tyhjempi ja siistimpi - mutta vielä mitä! Se näyttää, jos mahdollista, vieläkin täydemmältä ja sotkuisemmalta. Ja aivan selvästi kuulen koko kotini alkavan valittaa kärsivällä ja vähitellen kovenevalla äänellä. Viesti on suunnilleen seuraava: "Siivoa tämä sotku, eihän  tätä kestä enää villakoiratkaan!" 

Niin kauan ne  huutavat, nuo joka paikassa lojuvat  keskeneräisyydet, että en enää kestä sitä kuunnella vaan alistun vaatimusten taakan alla siivoamaan sotkujani. Ja vannon sillä hetkellä, etten ikinä enää päästä kotiani tähän kuntoon... Kuinkahan monta kertaa tuo lupaus on  tässä huushollissa kuultu...

Mutta nyt poistun tämän koneen ääreltä - siivoamaan...