...Elikkä riätyy sen savolaesennii rinta
Vuan mitenkäpä ilimasta savoks suurta murhetta? Ei se oikein pelitä eikä kaeten selitä mittää herkempöö... Vae liekkö näen, niät ohan olemassa se Suhmuran Santrakkii, jota erässii ukonkutjake ei millään piässynnä suatille ja sitä sitten surj koko lopu ikäsä laalellen haekeita laaluja, vaekka lapsijjaa liekuttelj, jotka olj tullunna tehtyvä jonnii muun kansa, oljko tuo nyt Manta Mulosta, vae mikä.. Kuitenniisa tok kommee sortiltaa...
Kyynelkö kimaltelloo ukkoloehin silimäkulumassa?
Haekeita ovatten monettii vanahat savonkielellä hoelatut hitit: Niih hempeet olj helemettii kaalalla sen... Tokko suanen koskaa ennee, kiertee Puijonsarven nennee..., Nii pitkä matka, nii pitkä matka olj suatolle Suhmuraa...
Nii että herkistellöö se savolaenennii, siinä vua sitte on jokkii sivuvirne, ku ei uskalla semmosta vakavuutta piästee iha piälle päsmäröemää, vua aena on oltava joku takamutjaus tae sivuketkaus, kasvantaviäristä leukaperistä ei sen suorempoo voekkaa syntyvä. Näen tulj totistetuks, että syntymävika se on, eikä sille mittää maheta, jotenka rohkeesti vua olokeemme sitä, mitä ollaa ja hyväksyttää ihtemmö. Siinä sivussa suattaa jokunen muuhheimonennii alakoo näättee iha immeiseltä...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.