...Elikkä riätyy sen savolaesennii rinta

 

Vuan mitenkäpä ilimasta savoks suurta murhetta? Ei se oikein pelitä eikä kaeten selitä  mittää herkempöö... Vae liekkö näen, niät ohan olemassa se Suhmuran Santrakkii, jota erässii ukonkutjake ei millään piässynnä suatille ja sitä sitten surj koko lopu ikäsä laalellen  haekeita laaluja, vaekka lapsijjaa liekuttelj, jotka  olj tullunna tehtyvä jonnii muun kansa, oljko tuo nyt Manta Mulosta, vae mikä.. Kuitenniisa tok kommee sortiltaa...

 

 

Kyynelkö kimaltelloo ukkoloehin silimäkulumassa?

 

Haekeita ovatten monettii vanahat savonkielellä hoelatut hitit: Niih hempeet olj helemettii kaalalla sen... Tokko suanen koskaa ennee, kiertee Puijonsarven nennee..., Nii pitkä matka,  nii pitkä  matka olj suatolle Suhmuraa...

Nii että herkistellöö se savolaenennii, siinä vua sitte on jokkii sivuvirne, ku ei uskalla semmosta  vakavuutta piästee iha piälle päsmäröemää, vua aena on  oltava joku takamutjaus tae sivuketkaus, kasvantaviäristä  leukaperistä ei sen suorempoo voekkaa syntyvä. Näen tulj totistetuks, että syntymävika se on, eikä sille mittää maheta, jotenka  rohkeesti vua olokeemme sitä, mitä ollaa ja hyväksyttää ihtemmö. Siinä  sivussa suattaa jokunen muuhheimonennii alakoo näättee iha immeiseltä...

 

aurinko.jpg